Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen eli yli 90 vuoteen, Tilastokeskus kertoo.

Bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa. Eniten kansantalouden kysyntää vähensi viennin supistuminen neljänneksellä. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia.

Tuotanto supistui voimakkaimmin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, 5,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, ja laski vielä toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia.

Kolmannella neljänneksellä tuotanto sen sijaan kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi neljännellä neljänneksellä edellisen tasolla.

 UUSI SUOMI 1.3.2010

Julkisessa taloudessa edessä kova korjausliike Talouden hartiat eivät jaksa kannatella entisen kokoista valtiota ja kuntia. Kahden ja puolen prosentin kasvulla julkisen talouden kestävyysvaje viiteen prosenttiin.
Jorma Pöysä Kauppalehti 2010-01-28, sivu 4

Taantuma iskee Suomen valtion ja kuntien talouteen sellaisen aukon, ettei sitä korjata pikkunäpertelyllä.

Varsin realistisella oletuksella 2,5 prosentin keskikasvusta vuosille 2011-2015 Suomen julkinen talous on vielä vuonna 2015 pari prosenttia alijäämäinen. Valtion ja kuntien velka on revähtänyt 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kylmän hien nostattavat luvut löytää tietokoneestaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan julkisen talouden ekspertti, ekonomisti Hannu Kaseva.Luvut kertovat, kuinka välttämättömän ja rajun korjausliikkeen edessä Suomen valtion ja kuntien taloudenpito on. Kansantalous ei kestä nykyisen kokoista julkisen talouden taakkaa.

Korjausliike on sitä rajumpi, mitä pidemmälle sitä lykätään. Toisaalta tietysti taiteillaan sen kanssa, ettei kasvu hyydy ennenaikaiseen kiristykseen.

Pari prosenttia hyvää kasvua
Kahden ja puolen prosentin bkt:n keskikasvu ei olisi kovin heikkoa vauhtia lähivuosille, kun koko maailmantalous kamppailee kasvua painavan velkataakan alla.

Tämän vuoden bkt:n kasvuksi Suomessa on oletettu 1,5 prosenttia, kun viime vuonna bkt putosi noin 7,5 prosenttia. Julkisen talouden oikeneminen ilman rajua korjausta edellyttäisi lähivuosiksi peräti kuuden prosentin keskikasvua. Sellaiseen vauhtiin on ylletty vain vuoden 1967 devalvaation jälkeen vuosina 1968-1972. Nyt edes kaikkein kovimmat optimistit eivät usko näin reippaaseen vauhtiin.

Uudet kestävyysmitoitukset
Laskelman perusteella julkisen talouden kestävyysvaje on vuonna 2015 edelleen viiden prosentin luokkaa. Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että meillä on liian suuri julkinen talous kansantalouden kantokykyyn verrattuna.

Kun huomioon otetaan edessä oleva väestön nopea ikääntyminen sekä eläke- ja hoivamenojen jyrkkä kasvu, pitäisi julkisen talouden ylijäämän olla 2-2,5 prosenttia. Vasta sitten tilanne olisi kestävä.

Kestävyysvajetta voidaan yrittää korjata niin menoja leikkaamalla kuin haalimalla valtiolle ja kunnille lisää tuloja. Pehmein tapa olisi vauhdittaa bkt:n kasvua; siihen ei kuitenkaan voida asettaa kovin suuria toiveita.

Kasevan laskelmien mukaan julkinen talous voitaisiin oikaista supistamalla julkisten kulutusmenojen kasvua vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä ja leikkaamalla saman verran eläkemenojen kasvua.

Toimet ovat siis kovia. Palvelumenojen reaalisen kasvun jäädytys vakauttaisi valtion ja kuntien palveluksessa olevan työntekijäjoukon.

Lisäksi esimerkiksi eläkkeiden indeksikorotukset pitäisi unohtaa, vaikka inflaatio olisi parin prosentin luokkaa.

Julkiset kulutusmenot ovat viime vuosina kasvaneet 4,5 prosentin vuosivauhtia. Eläkemenot puolestaan ovat paisuneet yli viiden prosentin tahtia.

Kaseva huomauttaa, ettei kestävyysvaje ole ainoa ongelma. Vajelaskelmista puuttuvat korkomenot. Riskinä on, että myös Suomen valtion maksamat korot nousevat merkittävästi.

Valtiovarainministeriö esittää omat uudet arvionsa kestävyysvajeesta ensi viikon alussa.

Kylmääviä numeroita
Kommentti Jorma Pöysä jorma.poysa@kauppalehti.fi Olisimme olleet kovilla ilman kansainvälisen talouden romahdustakin. Kasvun eväät ovat olleet omasta takaa heikkenemässä, kun työväki siirtyy eläkkeelle ennätysvauhtia Euroopassa.

Hannu Kasevan luvut ovat kylmääviä. Ne pyrkivät olemaan realistisia. Kahden ja puolen prosentin bkt:n kasvu olisi keskimääräisenä lukuna hyvä. Se edellyttäisi, että välillä mentäisiin esimerkiksi kolmen prosentin vauhtia, ja joskus olisi tyydyttävä hitaampaan alle kahden prosentin vauhtiin.

Kasevankin apparaatista puuttuvat vielä oletukset siitä, paljonko EU:n ilmastopoliittinen ohjelma hidastaa kasvua. On esitetty arvioita, että päästökustannusten nousun hillitseminen voisi leikata keskipitkän ajan kasvusta vähintään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Jännä nähdä, minkä painon valtionvarainministeriö antaa ilmastopolitiikalle omissa laskelmissaan.

Ei paljon lohduta, että monilla muilla mailla menee vielä paljon huonommin. 

Velkoihin uppoavat vanhan maailman hyvinvointivaltiot syöksyvät kovaa vauhtia kohti todellista velkakriisiä, josta ne tuskin selviävät ilman vakavia talouden onnettomuuksia. Vielä velkojen maksu ei ole alkanut, vaan lasku on vasta tulossa.

Länsimaiden velkamäärät ja varsinkin julkisen talouden kattamattomat vastuut ovat jo kasvaneet ohi sen pisteen, josta selvitään talouskasvulla. Varsinkaan taantuman heikentämässä maailmassa. Näin väittävät tuoreet velkatutkimukset.

Velkataakan keventämiseen on tarjolla vain ikäviä vaihtoehtoja, joista tärkeimmät ovat inflaatio, velkojen laiminlyöminen sekä vyönkiristys eli veronkorotukset ja julkisten palveluiden karsiminen.

Kaikki velkojen keventämiseen tarjolla olevat vaihtoehdot ovat kansan suurelle enemmistölle ankeita. Julkiset menot ja velanhoitokulut uhkaavat ampaista kiihtyvään kasvuun samaan aikaan, kun työikäinen väestö alkaa kutistua kautta länsimaiden. 

Suomi ei ole läheskään velkaisimpia länsimaita, mutta velkavastuut kasvavat meilläkin huimaa vauhtia.

Finanssikriisistä fiskaalikriisiin

Ankea kuva länsimaiden hurjasti kasvavasta velkataakasta ja ennen kaikkea velkataakan kevennyskeinoista perustuu maailman suurimpiin kuuluvan konsulttiyrityksen McKinseyn tutkimusyksikön laajaan velkatutkimukseen.

Tässä kuussa valmistunut tutkimus Debt and Deleveraging (suomeksi suunnilleen Velat ja velanmaksu) kartoittaa keskeisten länsimaiden ja suurimpien kehittyvien maiden yksityisten ja julkisten velkojen kokonaistaakkaa ja puntaroi mahdollisuuksia velkojen maksuun.

Raportista ilmenee, että velkaa on liian paljon maksettavaksi kivuttomin keinoin, kuten talouskasvun tuottamilla yksityisen ja julkisen talouden tulojen kasvulla. Aiempien vastaavien velkakriisien perusteella todennäköisempää on, että velkataakan keventäminen tapahtuu talouskasvua kivuliaammin keinoin.

Samaan viittaavat lukuisat viime kuukausina julkaistut analyysiyhtiöiden ja sijoituspankkien tutkimusraportit, jotka ovat povanneet finanssikriisin ja taantuman päätyvän vielä fiskaalikriisiin. Fiskaalikriisi tarkoittaa julkisen talouden kriisiä.

Vyönkiristys tavallisin keino

McKinseyn tutkijat eivät ennusta, miten kunkin maan kansalaiset, yritykset tai julkinen talous maksavat nykyiset ja tulevina vuosina kertyvät velkansa. Sen sijaan he hakevat vihjeitä siitä, miten liian suuriksi kasvaneet velat on aiemmin maksettu.

Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä tutkimuksessa on mukana 45 eri maassa yli äyräidensä paisunutta velkakuplaa, joita on erityyppisten talouskriisien jälkeen ollut pakko keventää. Mukana on esimerkiksi 1990-luvun alun lama-Suomi.

Ylivoimaisesti yleisin keino velkataakan keventämiseen on McKinseyn mukaan ollut vyönkiristys, eli kulutuksesta ja investoinneista tinkiminen velanmaksun ajaksi. Julkisen talouden velkojen maksussa vyönkiristys on merkinnyt julkisten palveluiden leikkauksia ja yleensä myös veronkorotuksia.

Muut tärkeimmät vaihtoehdot velkojen maksuun ovat tutkimuksen mukaan olleet inflaatio ja suoranaiset velkojen laiminlyönnit.

Viime vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Saksassa ja joissakin muissa länsimaissa hallitsemattomaan kasvuun karannut valtionvelka johti lopulta niin sanottuun hyperinflaatioon, jossa rahan arvo tuhoutui käytännössä täysin.

Velkakuorman keventäminen nyt tavallista vaikeampaa

Aiempien finanssi- ja velkakriisien perusteella McKinseyn tutkijat arvelevat, että edessä on tälläkin kerralla velkataakan kevennys ennen kuin talous toipuu tolpilleen. Tutkimuksen mukaan velanmaksuun on vastaavien koettelemusten aikaan yleensä kulunut useita vuosia.

Moni suursijoittajia palveleva ekonomisti on arvioinut länsimaiden velkaongelmien kestävän nyt jopa pidempään kuin aiempien kriisin yhteydessä. Näin ovat arvioineet esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Research ja ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus.

Syy velanmaksun pitkittymiseen on yksinkertaisesti velkojen määrä – velkaa on useissa maissa kertynyt niin julkiseen kuin yksityiseenkin talouteen nyt epätavallisen runsaasti. Vastaavia velkamääriä on aiemmin koettu ainoastaan poikkeuksellisen kalliiden ja pitkien sotien jälkeen.

Toinen syy tämänkertaisen velkakriisin pitkittymiseen on se, että nyt samassa surkeassa jamassa on hyvin suuri osa maailman suurimpia maita. Vientivetoinen talouskasvu ei onnistu yhtä helposti kuin esimerkiksi 1990-luvun Suomessa, kun useimmat maat yrittävät samaan aikaan samaa temppua.

Suurin osa julkisista vastuista kattamatta

McKinseyn tutkimuksen mukaan suurimmilla länsitalouksilla on taakkanaan julkista ja yksityistä velkaa moninkertaisesti yhden vuoden kansantuotetta runsaammin.

Maailman suurimmalla kansantaloudella, Yhdysvalloilla on erityyppistä velkaa yli 300 prosenttia yhden vuoden kansantuotetta enemmän. Britannialla on velkaa melkein viisi kertaa yhden vuoden kansantuotetta vastaava määrä.

Jo nostettujen velkojen määrä on kuitenkin pieni niihin kattamattomiin vastuisiin verrattuna, joita eri länsimailla on kirjoitettuna lakeihinsa. 

Valtioiden kattamattoman vastuut eivät ole mukana McKinseyn velkatutkimuksessa, mutta niistä kertoo omalla tavallaan vielä pahaenteisempi tutkimus, yhdysvaltalaisen Cato-tutkimusinstituutin tutkijan Jagadeesh Gokhalen viime vuonna laatima Measuring Unfunded Obligations of European Countries (suomeksi suunnilleen Euroopan maiden kattamattomien vastuiden arviointi).

Gokhalen tutkimuksen perusteella valtioiden näkyvät velat ovat useimmissa Euroopan maissa pelkkä jäävuoren huippu.

Suomen kattamattomat vastuut erittäin suuret

EU-maiden keskimääräinen valtionvelka oli EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuonna 2008 hieman yli 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siis paljon pienempi kuin McKinseyn tutkimuksen kokonaisvelkojen määrä.

Mutta valtioiden velka kutistuu pikkuriikkiseksi, kun sitä verrataan Gokhalen laskelmiin EU-valtioiden kattamattomista vastuista.

Gokhalen mukaan EU-maiden lakisääteisten velvoitteiden, kuten sosiaali- ja eläketurvan sekä terveydenhuollon kustannuksista kertyy vuoteen 2050 mennessä uutta maksettavaa yli neljän vuoden bkt:tä vastaava summa.

Kattamattomien vastuiden määrä vaihtelee suuresti maittain, mutta esimerkiksi Suomella on Gokhalen mukaan kattamattomia vastuita yli kymmenkertaisesti enemmän kuin valtiolla on näkyvää velkaa. Yli 500 prosenttia vuoden 2005 bkt:stä on Länsi-Euroopan korkeimpia lukuja.

Gokhalen mukaan julkinen talous on useimmissa EU-maissa niin kuin Yhdysvalloissa ja Japanissakin menossa kohti suuria vaikeuksia. Julkinen talous selviää hänen mukaansa velvoitteistaan ainoastaan tuntuvilla veronkorotuksilla tai julkisten menojen leikkauksin.

Lasku lankeaa lopulta kansalle

Huolestuttavaa julkisen talouden näkymissä on erityisesti se, että niin McKinseyn velkatutkimuksen kuin esimerkiksi viime syksynä ilmestyneen Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin kirjan This Time is Different (suomeksi suunnilleen Nyt kaikki on toisin) mukaan velkakriisien jälkilaskut lankeavat yleensä kansan kärsittäviksi.

Jos velkakuormaa kevennetään vyötä kiristämällä, merkitsee se veronkorotuksia ja julkisten palveluiden karsimista. Pienituloisilla ei ole mistä ottaa ja todella suurituloisia on liian vähän, jotta heidän verojaan korottamalla päästäisiin pinteestä.

Siksi vain suuren keskituloisen enemmistön verottaminen voi tuoda todellista helpotusta julkisen talouden ongelmiin. Kansalaisten enemmistö kärsisi myös julkisten palveluiden karsimisesta.

Jos taas julkisia velkoja aletaan maksaa inflaatiolla, tekee tulojen ja säästöjen reaaliarvon mureneminen useimmista kansalaisista entistä köyhempiä. Asuntovelkaiset saisivat siipeensä siinä kuin muutkin, sillä korkojen nousu kasvattaisi lainanhoitomenoja jyrkästi.

Valtioiden maksuhäiriöistä voisi niistäkin koitua eniten haittaa niin sanotulle tavalliselle kansalle. Velkaisten valtioiden suurimpia rahoittajia ovat länsimaiden eläkerahastot, joille koituisi valtioiden maksuhäiriöistä ja niiden välillisistä seurauksista mittavia tappioita. Tämä veisi pohjaa pois eläkkeiltä ja niiden rahoitukselta.

 Julkaistu 21.10.2009

TS kirjoittajavieras: Palvelut tulee kilpailuttaa

Turun Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf kirjoitti (TS 8.10.) kaupungin omistajapolitiikasta ja kaupunkilaisten tarvitsemien palveluiden tuottamisesta. Hän väittää kokoomuksella olleen haluja yksityistää palveluja ideologisista syistä.

Ei toimintojen uudelleenjärjestelyjä, yhtiöittämisiä ja palvelujen kilpailuttamista kukaan ideologisista syistä esitä, vaan läpinäkyvyyden, vertailtavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

Maalaisjärki näyttää unohtuvan, kun aletaan tarkastella kuntien rahoittamia palveluja. Turussa demareilla ja vasemmistoliitolla tuntuu olevan se käsitys, että palvelutuotanto on hyvää vain kunnan omien työntekijöiden toteuttamana eikä sen laatua tai hintaa missään nimessä ole tarpeen arvioida. Miksi ei? Sehän on täysin järjenvastaista, ettei palveluja kilpailuteta. Tällainen ajattelu jos mikä on ideologista ja paikalleen pysähtynyttä sekä taantumuksellista.
l
Esimerkki opetuslautakunnasta:
Olimme lautakunnassa laajasti keskustelleet jo keväällä sopeutusbudjettia tehdessämme, että yksi hyvä vaihtoehto kustannusten hillitsemiseksi olisi koulujen tukipalveluiden kilpailuttaminen. Lapsille ei ole merkitystä kuka kouluruuan tekee tai kiinteistön huoltaa, kunhan ruoka on hyvää ja koulu lämmin ja siisti. Opetustoimen johtaja esikuntineen oli esittänyt arvioita noin kolmen miljoonan euron mahdollisista säästöistä.

Nyt kun syksy koitti ja opetustoimen budjettiehdotus oli tuon kolme miljoonaa euroa yli ohjeistuksen, luulin löytäneeni asiaan oivallisen tasapainotusratkaisun. Toin oman ryhmäni sekä ruotsalaisten ja kristillisten tukemana lautakuntaan seikkaperäisen koulujen tukipalveluiden kilpailuttamisehdotuksen, siis kilpailuttamisehdotuksen, en yksityistämisehdotusta. Opetuslautakunnan äänestyksessä demarit olivat kilpailutusta vastaan, edellisen illan jaoston kokouksessa kilpailutuksen puolesta äänestänyt vasemmistoliiton edustaja oli yhdessä yössä muuttanut mielensä. Monissa asioissa arvostamani vihreät puhuivat kokeilun puolesta, mutta sanoivat ”ettei kuitenkaan vielä” ja äänestivät vastaan.
Hävisimme äänin 6–7.
l
Miksi asiaa ei saanut testata?
Toimija olisi ollut joko kaupungin oma palvelusektori tai muu palveluntuottaja. Oliko vastaan äänestäneillä voimakas aavistus tai peräti tieto, että em. palveluiden tuottaminen on kaupungin toimesta niin kallista, ettei sitä saa tutkia ja kaupunkilaisille ääneen kertoa?

Nyt kaupunginhallitus palauttanee budjetin sopeutettavaksi opetuslautakuntaan. Vastaan äänestäneiden vastuulla on vastavuoroisesti osoittaa mistä kustannussäästöt otetaan. Silloin astutaan lasten ja nuorten varpaille, vastaan äänestäneet joutunevat esittämään ryhmäkokojen kasvattamista, ehkä ruuasta nipistämistä, tukiopetuksen ja psykologipalvelujen supistamista jne.. He lienevät kuitenkin tyytyväisiä kun mihinkään tukitoiminnoissa ei kajottu, eikä mikään tehostunut palveluiden tuottamisessa.

Tällaisia olivat vastaan äänestäneiden arvovalinnat ja ideologia.

Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuutettu (kok).

Julkaistu TS 21.10.2009

OPETUSTOIMEN TUKIPALVELUIDEN KILPAILUTUS

 Ehdotus:

Turun kaupungin opetuslautakunnan hallinnonalan tukipalvelujen, eli kiinteistönhoitoon ja huoltoon sekä siivoukseen että ruokapalveluun liittyvät tavaran ja palvelujentuottajat kilpailutetaan kokonaisuudessaan seuraavasti:

1)   Opetustoimi toteuttaa yhteistyössä kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa, em. toimintojen kilpailutuksen.
2)  Hanke pitää valmistella niin, että tarjouspyynnöt lähetetään tammikuun 2010 aikana.
3)  Palveluntuottajille varataan helmikuu 2010 aikaa saada lisätietoja ja vastata tarjouspyyntöihin.
4)  Maaliskuun 2010 aikana opetuslautakunta päättää valitusta palveluiden tuottajasta/jista.
5)  Palveluntuottaja ottaa vastuun toimialueestaan, uuden lukukauden alkaessa 01.08.2010 alkaen.
6)  Kilpailutus toteutetaan kolmessa osassa seuraavasti:
7)  Tammikuussa 2010 kilpailutetaan opetustoimen aluejaon mukaisesti kaikki pohjois-länsialueen oppilaitosten käyttämät palvelut, vastaavasti kuin edellä kuvattu.
8)  Tammikuussa 2012 kilpailutetaan opetustoimen aluejaon mukaisesti kaikki eteläisen alueen oppilaitosten käyttämät palvelut, vastaavasti kuin edellä kuvattu.
9)  Tammikuussa 2014 kilpailutetaan opetustoimen aluejaon mukaisesti kaikki itäisen alueen
oppilaitosten käyttämät palvelut, vastaavasti kuin edellä kuvattu.
10)  Tammikuussa 2016 kilpailutetaan uudestaan pohjois-länsialueen palvelut, jne. vastaavasti kukin alue aina uudestaan kuuden vuoden välein. Näin opetustoimi pystyy jatkuvasti seuraamaan kustannustasoja ja toisaalta palveluntuottajilla on kullakin alueella pitkäjänteisesti mahdollisuus kehittää toimintojaan.

Kilpailutus on toteutettava niin, että myös muilla kuin alan suurimmilla toimijoilla on mahdollisuus tarjota palvelujaan ja tulla hyväksytyksi, eli tarjoukset voi jättää erikseen kustakin palvelusta, kiinteistöhoito- ja huolto- ja siivous ja ruokapalvelusta. Lisäksi kahden vuoden välein kilpailutettava alue voidaan tarjota sisäisesti pienempiin osiin jakaen jos sitä on kuitenkin tarjottu yhtenäisenä (= useampi alan palvelutuottaja voi tehdä koko alueesta yhtenäistarjouksen).

Opetuslautakunta päättää tehdä tässä ehdotuksessa linjatun mukaisesti hallinnonalaansa kuuluvien tukipalvelujen, eli kiinteistönhoitoon ja huoltoon sekä siivoukseen että ruokapalveluun liittyvän kilpailutuksen. Kilpailutuksella tutkitaan palveluiden tehokkuus ja kustannustaso ja valitaan palvelutuottajaksi kilpailutuksen voittanut tai voittaneet tahot. Opetuslautakunta haluaa näin turvata oppilaiden edun mukaisesti varsinaisen opetuksen ja kouluruokailun riittävät resurssit. Opetuslautakunta ei halua supistaa opetuksen tasosta eikä kouluruuan materiaalitasosta, vaan haluaa etsiä parhaimmat ja tehokkaimmat ratkaisut tukipalvelujen tuottamiseen.
Opetuslautakunta edellyttää, että kilpailutuksella mahdollisesti syntyvät säästöt jäävät kokonaisuudessaan oman hallinnonalan resurssien turvaamiseen. Lisäksi opetuslautakunta esittää, että kilpailutuksen johdosta, mikäli palveluntuottaja vaihtuisi, kaupungin oman kiinteistöhoito- ja huolto ja siivous ja ruokapalvelutuotannon kustannukset tulee ajaa alas vastaamaan muuttunutta kysyntää.

Turku 16.9.2009                 Lasse Lindholm 

Runoilija Timo Harju,
kulttuurikaupunki Turun runomuotokuva Lindholmin Lassesta 

Kuljen komeroiden läpi
ja poistan niistä kattoja:
Seisokaa nyt suorassa herranjestas.

Siilitukkani värähtelee maailman tuulissa
olen duunari ja seurapiirisielu,
rullaan kevyesti tammilehdon tuoksussa.

Mä elän kokonaisuudelle
lokin lennolle jota pikkupoikana katselin
ja katselen yhä, sormet rennosti ranteilla.
Puvuntakin liepeet lehahtavat paljastaen
rinnan ja mahan tuulelle,
ja aallot, aallot,
kuinka ne sekoittuvat taivaaseen.

Lasse Lindholmille
Ruissalossa 7.9.2009
Timo Harju

Kaksijakoinen kesä

 – Meidän kesämme on tänä vuonna ollut kaksijakoinen, kertoo Lasse Lindholm. Kesäkuun alussa hän matkasi turkulaisen uimaseura ÅSK:n mukana Jyväskylään seuraamaan Suomen Uimaliiton Rollo-uinteja. ÅSK keräsi ylivoimaisesti eniten kisapisteitä ja perheen nuorempi poika oli mukana viestijoukkueessa tekemässä hienoa ennätystä, näitä oli mukava olla paikalla seuraamassa.

 Toisella reissulla hyödynnettiin saman uimaripojan kanssa Turun suoraa lentoyhteyttä Gdanskiin.  Perheen vanhempi poika, purjehti sinne Turun Partiosissien Merisissi- veneen miehistössä Tall Ships´ Races-kilpailun siirtopurjehduksena. Isä ja pojat viihtyivät kaupungissa ”äijien kesken” mainiosti kolme päivää.

  – Mukava, kiva kesä, sopivat ilmat, ystäviä ja mökkeilyä Velkuan saaristossa ja kaikkea, Lasse Lindholm summaa kaksijakoisen kesän aurinkoista puolta. Kesän toista puolta varjostaa läheisen ystäväperheen pojan kuolema Raunistulan siiloturman uhrina.

 – Nuorten poikien hurjaa  seikkailunhalua on vaikea kahlita, Lindholm sanoo. Ei saa mennä, mutta silti mennään kun tilaisuus järjestyy. Mitä ilmeisimmin kiinteistön omistaja ei ollut tosissaan huolehtinut nuorten seikkailijoiden estämisestä. Siiloilla järjestetyssä muistotilaisuudessa olleet nuoret näyttivät useita helppoja reittejä sisälle rakennukseen.  Myös alueella asuvat kaavavalittajat tiesivät varmasti paikan vaarallisuuden, silti valituksissaan he viittasivat mm. siilojen maisemalliseen arvoon Turun kaupungille ja valituksillaan estivät siis osin siilojen purun, joskin siilojen vaarallisimman osan omistaja olisi jo saanut purkaa jo parisen vuotta sitten. Nyttemmin toinen valittajataho on vetänyt valituksensa kokonaan pois ja toinen keventänyt valitustaan siilojen suojeluvaatimuksen osalta. Ystäväperheemme toive on, ettei kenenkään muun tarvitsisi kokea samanlaista lohdutonta tuskaa ja surullinen maamerkki nopeasti ja turvallisesti häviäisi.

Julkaistu 17.5.2009 2:31:40

TS/

Kirjoittajavieras: Yhdistetään todellinen Turku

Työni vuoksi näen huolestuttavan määrän yritysten ja niiden työntekijöiden selviytymistaistelua ja pahaa ahdinkoakin nykytaloustilanteessa. Liikevaihdot, työt, palkkasummat ja tulokset laskevat. Väittäisin yleistuntumalta, että palkkojen osalta pudotusta on 5-15 prosenttia ja tulosten leikkaantuminen on paljon rajumpaa. Tulo- ja yhteisöverokertymien totuttua alempi taso on monivuotista. Tietenkään kaikilla ei onneksi mene huonosti, mutta monilla menee.

Jos tuntumani on totta, kaupungin tulojen lasku on niin rajua, ettei sitä kyetä kompensoimaan veroratkaisuilla. Julkinen sektori elää lähes täysin yksityisten alojen palkansaajilta ja yrittäjiltä sekä yrityksiltä saaduilla verotuloilla.

Se ken sanoo, ettei näillä asioilla ole merkitystä kotikaupunkimme toimintoihin, nukkuu ruususen unta. Kaupunkimme talous vaatii merkittävää sopeutusta. Jo syksyllä on tehtävä arvovalintoja koskien tulevia vuosia. Tärkeät toiminnot on pidettävä elinvoimaisina, muita on sopeutettava enemmän.

l

Itse en halua enää suoraan lapsiin kohdistuvaa opetusresurssin supistamista, paitsi järkevät rakenteelliset ratkaisut. Naulaankin seinälle ensimmäiset pointit resurssien turvaamiseksi:

1) Yhdistetään hallinnonaloja ja tiivistetään luottamuspaikkojen määrää ensi kaudesta alkaen. Toimisimme tehokkaammin lähempänä yritystyyppistä hallitustyöskentelyä. Silti poliittinen valvonta säilyisi hyvin

2) Myydään, järkevänä hetkenä, kaupungin ydinpalveluiden ulkopuolinen omaisuus ja maksetaan niillä suoraan velkoja. Säästyvillä koroilla voidaan turvata palveluja.

3) Puretaan tehottomuutta ja byrokratiaa. Ei varmasti ole todenmukaista väittää, että 13 500 henkilön monialakonsernissa joka osastolla vallitsee äärimmäinen tehokkuus ja toiminnan välttämättömyys. Resursseja on suunnattava muuttuvien tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi juuri nyt toimeentulotukiruuhkan selvittämiseen.

4) Kilpailutetaan kaupungin peruspalvelujen ulkopuoliset toiminnot suhteessa vaatimaamme palvelutasoon. Saamme järkevän vertailun kustannustasosta ja pidämme ne palvelut joissa kaupunki on tehokkain. Esimerkiksi opetustoimen johtajan mukaan, opetustoimen kiinteistö-, ruoka- ja puhtaanapitopalveluista, syntyisi todennäköisesti noin 2 miljoonan euron säästöt. Tällä summalla olisimme jo nyt voineet välttää opettajien lomautukset, kouluavustajien vähentämiset ja uudet koulukuraattorit ja -psykologit olisi voitu palkata!

5) Lopetetaan kaikkein järjettömin tuhlaus, eli yhdistetään todellinen Turku. Todellinen Turku on nyt pirstoutunut useaan sirpalekuntaan. Rehellisyyden nimissä tuskin kukaan seudun asukkaista voi väittää, että elämä juuri siinä kunnassa olisi kohdallaan, jos Turku yhtäkkiä katoaisi kartalta. Mikä mahdollisuus: ei päällekkäistä hallintoa, palveluiden rakenteet olisivat selkeät ja kustannustehokkuus ja laadukkuus kyettäisiin takaamaan. Eihän muutosta vastusta kukaan muu kuin noista töistä palkkansa ansaitsevat virkamiehet tai luottamushallinnossa mielellään keikkuvat poliitikot.

l

Äskettäin valtio otti kantaa Turun seudun kuntien yhteistyön lisäämisen puolesta ja asettaa selvitysmiehen asiaa tutkimaan ja ajamaan. Mutta ei laajenneta byrokratiaa ja perusteta uusia yhteistyöelimiä vaan liimataan sirpaleet suoraan yhteen.

En toivo, mutta ennustan, että kuntatalouden kriisistä tulee niin karmea, että tätä järkijärjestelyä toteutetaan tai ainakin jo neuvotellaan vuoteen 2015 mennessä. Toivon laajaa keskustelua isoista yhteisistä arvovalinnoista. Vietetään kesää todellisessa Turussa, kanssaihmisiä työllistäen.

Julkaistu 17.5.2009 2:31:40

Arvonta suoritettiin Turun Torilla poliisiviranomaisen läsnäollessa 25.10.2008 klo 16.

Kyselyyn tuli runsaasti vastauksia, joista suurin osa oli nimettömiä.

Yhteystietonsa antoi 36 henkilöä ja palkinnot arvottiin samassa suhteessa.

Olemme lähettäneet voittajille 6 ekologista juomapulloa, 23 ekologista kierrätyskauppakassia, 7 ekologista kukkalahjakorttia.

Onnea voittajille!

Aurinkoista syksyä!

Kiitos,

Lindholmin Lasse

Morjens,

Hyväntahdon arvonta torilla kahvila Korvalla,

lauantaina 25.10 klo 16.

Tervetuloa,

Lindholmin Lasse

Morjens,

tule tapaamaan ja morjestamaan, olen torilla kahvila Korvalla,

lauantaina 25.10 klo 11-14

Tervetuloa turisemaan,

Lindholmin Lasse

Morjens,

tule tapaamaan ja morjestamaan, olen torilla kahvila Korvalla,

keskiviikkona 15.10 klo 11-13,

lauantaina 18.10 klo 11-13

sekä

lauantaina 25.10 klo 11-13

Tervetuloa turisemaan,

Lindholmin Lasse

Morjens,

tule tapaamaan ja morjestamaan torille,
olen paikalla

torstaina 9.10 klo 15-16

sekä lauantaina 11.10 klo 10-14

ja sunnuntaina 12.10 klo 10-12.

Muista tapaamisajoista tiedotan myöhemmin.

Tervetuloa turisemaan,

Lindholmin Lasse

Terve,

Kurkkaa yläpalkista hyväntahdon arvonta ja osallistu!

Lindholmin Lasse

Terve,

Kyselylomake nettisivuilla on julkaistu!

Vastaa sinäkin kyselyyn, paperivastauksia olen saanut jo kymmeniä.

KIITOS,

Lindholmin Lasse

Terve, turkulainen Tuttavani,

Olen, uutena politiikan untuvikkona, mukana syksyn kuntavaalissa.

TURKU ON KOMEA KULTTUURIKAUPUNKI!

Taidemuseossa on parhaillaan hieno näyttely

Punaste lippude all,

jossa esillä Neuvosto-Viron ylioptimistista propagandataidetta.

Tarjoamme sinulle viime hetken mahdollisuuden nähdä tuo näyttely ja kokea se autenttisella opastuksella. Perheemme virolainen ystävä kertoo taulujen
tunnelmista ja neuvosto-ajasta, sen itse aikanaan eläneenä.

 Tule mukaan aloittamaan viikonloppusi iloisessa porukassamme.
Tavataan museon edessä perjantaina 29.8  klo 17.30. 
Opastus aloitetaan ulkona puistossa, varaudu siis kelin mukaisesti.

Jutellaan hetki, tutustutaan näyttelyyn ja jatketaan siitä viikonlopun viettoon.

Tervetuloa,

Lasse sekä lukuisa joukko tukiryhmäläisiä

Ota mukaan kumppani ja ystäviäkin, vaikka useampi!
Ilmoittaudu tilaisuuteen hanna.ihmismieli@gmail.com